Johtamisen kehittäminen

Valmentava johtaminen tähtää toimivaan yrityskulttuuriin

Nykyaikaisessa yrityksessä johtajat ja esihenkilöt toimivat valmentavasti. He osallistavat kaikki päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Valmentava johtaminen näkyy koko työyhteisössä edistäen avointa yrityskulttuuria.

Mitä on valmentava johtaminen?

Valmentava johtaminen on sujuvaa yhteistyötä. Se perustuu hyvään vuorovaikutussuhteeseen, jossa johtaja kuuntelee, kysyy ja kannustaa henkilöstöä eri tilanteissa. Kun vuorovaikutus on molemmin puolin avointa ja kunnioittavaa, työkin onnistuu ja tuottaa tuloksia tehokkaasti.

Valmentavalla johtamisella pyritään siihen, että jokainen työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti asetettuihin tavoitteisiin ja etsii itse aktiivisesti toimivaa tapaa työskennellä. Valmentava johtajuus lisää siis työntekijöiden itseohjautuvuutta ja halua kehittää työtään niin, että tavoitteet saavutetaan.

Toimivan työyhteisön kannalta valmentava ote on tärkeää. Se luo turvallista ilmapiiriä, jossa ollaan kiinnostuneita työntekijöiden onnistumisista ja haasteista. Johtajat ja esihenkilöt ovat valmiita tukemaan aina, kun työntekijä pyytää tai tarvitsee apua. Tämä ei tarkoita sitä, että esihenkilöillä pitäisi olla valmiit ratkaisut haasteisiin, vaan ne etsitään yhdessä.

Valmentava ote johtoryhmässä

Johtoryhmän jäsenten on tärkeää tiedostaa, kuinka merkittävästi he vaikuttavat yrityskulttuuriin omalla tekemisellään. Kun johtoryhmä on itse sitoutunut toistensa kuunteluun, dialogiin, oman työnsä kehittämiseen ja ratkaisukeskeisyyteen, ajattelutapa vakiintuu myös muun henkilöstön käyttöön.

Johtoryhmän sisäisessä kehittämisessä valmentava ote tarkoittaa sitä, että tiimin toiminta, yhteistyö ja vuorovaikutus nostetaan keskiöön. Tärkeää on pohtia, miten alansa huippuosaajat saadaan tekemään yhteistyötä ja miten rakennetaan tiimi, jossa kaikkien osaamista tarvitaan. Tulosten kannalta on oleellista kysyä, mitä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jokaiselta yksilönä ja johtoryhmältä tiiminä.

Johtamistaitojen kehittäminen on jokaisen johtoryhmäläisen ja esihenkilön velvollisuus. On tärkeää tuntea omat vahvuudet ja kehittämiskohteet, sillä johtamistaitojen kehittäminen lähtee liikkeelle juuri itsensä tuntemisesta ja taidosta johtaa itseään. Hyvä työyhteisö tarvitsee itsensä kanssa sinut olevia johtajia.

Valmentava johtajuus kytkeytyy yrityskulttuuriin, joka määrittää sen, miten ihmiset toimivat keskenään ja miten tavoitteet saavutetaan. Avoin ja luottavainen ilmapiiri edistää toimivaa yrityskulttuuria, joka on lopulta ainoa yritystä eteenpäin vievä voima.

Yrityskulttuuria voi ja tulee johtaa.

Johtaminen ei ole enää pitkään aikaan ollut sitä, että yksi käskee ja toiset tekevät. Johtaminen on parhaimmillaan vuorovaikutusta, toisen kuuntelua, tukemista ja suunnan näyttämistä. Erityisesti lähijohtaminen painottuu työarkeen, jossa yhteistyöllä ja hyvällä ilmapiirillä on iso merkitys.

Hyvää lähijohtamista tarvitaan yrityksen strategisten tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Lähijohtaja varmistaa, että hänen vastuullaan oleva tiimi työskentelee niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Lähijohtajia voi olla organisaation eri tasoilla: niitä on keskijohdossa toimivat esihenkilöt, tiiminvetäjät, projektipäälliköt ja myös hankkeista vastaavat asiantuntijat. Myös ylimmässä johdossa olevilla henkilöillä on alaisia, jotka tarvitsevat hyvää lähijohtamista.

Lähijohtaja varmistaa työn sujumisen

Lähijohtamisen merkitys näkyy siinä, miten työarki sujuu. Lähijohtaja on työntekijöiden valmentaja ja käytännön tuki. Hän varmistaa, että tiimissä on ymmärretty tehtävät ja tavoitteet. Hän myös järjestää olosuhteet niin, että työntekijät saavat tarvittavan avun ja resurssit onnistuakseen työssä.

Lähijohtamisella pystytään vaikuttamaan suuresti työilmapiiriin ja tiimin dynamiikkaan. Hyvään lähijohtamiseen kuuluu positiivisen ja rakentavan palautteen antaminen niin, että työntekijä kokee olevansa merkityksellinen ja arvostettu tiimin jäsen. Kannustus edistää työhön sitoutumista ja organisaation tavoitteiden mukaista työskentelyä.

Työn sujumisen kannalta on tärkeää varmistaa, että päivittäinen vuorovaikutus ja tiedonkulku onnistuvat. Usein lähijohtaja toimii tiedonvälittäjänä organisaation johdon ja työntekijöiden välillä. Hänen tulee varmistaa, että viestintä on selkeää, avointa ja säännöllistä. Viestinnän tulee olla myös dialogista siten, että työntekijää kuunnellaan ja hänen mielipiteensä huomioidaan myös päätöksenteossa.

Lähijohtaja on se, joka tuntee parhaiten työntekijät ja kykenee tukemaan osaamisen kehittämistä. Hän pystyy tunnistamaan työntekijöiden vahvuudet ja kehitystarpeet ja ohjaamaan rakentavasti kohti uuden oppimista. Lähijohtajalla on usein myös valtuudet luoda mahdollisuuksia koulutukseen, mentorointiin ja urakehitykseen.

Lähijohtajuuteen tarvitaan tukea

Lähijohtajuus on haasteellista työtä, joka vaatii inhimillisyyttä ja ihmistuntemusta. Sen ytimessä ovat taito viestiä, tehdä yhteistyötä ja tarttua käytännön työhön aina tarvittaessa. Työssä vaaditaan myös kykyä tasapainotella eri intressien välillä ja ottaa huomioon organisaation tavoitteet ja alaisten tarpeet. Välillä konfliktit ovat väistämättömiä ja eteen tulee haastavia tilanteita, jotka vaativat vahvaa päätöksentekokykyä.

Lähijohtajalta vaaditaankin itsensä tuntemista ja johtamista. Hyvä lähijohtaja on esimerkki ja vaikuttaa tiimiläisiin omalla käyttäytymisellään ja asenteellaan. Siksi on tärkeää, että lähijohtaja tuntee omat vahvuutensa ja haasteensa sekä pyrkii kehittymään johtajana.

Jotta johtaminen onnistuisi, lähijohtaja tarvitsee työlleen tukea ja usein myös valmennusta. Siksi tarjoamme tukea esihenkilöiden kasvuun ja lähijohtajana kehittymiseen.