Strateginen uudistuminen tapahtuu oppimalla uutta ja luomalla uuden DNAn

Ensimmäinen havaintomme kyselyn pohjalta oli, että yritysten ylin johto oli keskijohtoa ja manager-tasoa tyytyväisempi siihen, miten hyvin yrityksen strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Koko kyselyn idea lähtee systeemisestä ajattelusta, että menestyvä yritys vastaa strategiallaan toimintaympäristön muutoksiin ja pystyy siten uusiutumaan tilanteen ja muutosten edellyttämällä tavalla.

Samalla koko strategian käsite joutuu uudistumisen kohteeksi, sillä perinteisellä positiointiin perustuvalla strategialla ei voi ennakoida käsillä olevaa maailmaa ja sen liikkeitä. Strategia on jatkuvaa dialogia, oppimista ja strategisointia, johon nykyistä laajemman joukon tulisi osallistua. Hyvä tavoite on, että strategisessa keskustelussa käsitellään ympäristön muutoksia niin, että suurin osa henkilöstöstä kokee sen vastaavan niihin. Tällöin myös yksilöt ymmärtäisivät, millaiset toimintatavat, kyvykkyydet ja osaaminen auttavat meitä etenemään.

Se itsestään selvä asiakasarvo – vai onko?

Asiakasarvon tuottaminen nimettiin vastaajien keskuudessa tärkeimmäksi kyvykkyydeksi, joka varmistaa uusiutumisen ja kilpailuedun. Kulttuuri ja sitouttaminen nousivat toiseksi yhdessä strategian toiminnallistamisen kanssa. Strategian toiminnallistaminen kyvykkyytenä saattaa hieman yllättää. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että strategian suunnasta on yhteinen ymmärrys, ja että asioita saadaan aikaiseksi joustavasti ja ketterästi, kuten strategiaa kuuluu tehdä.

Asiakkaan arvon tuottaminen nousi esiin vahvasti kulttuurisena asiana. Vastauksissa nousi esiin ajatteluttavan muutos, joka varmistaisi sen, että laajemmin organisaatioissa, roolista riippumatta mietitään asiakastarvetta ja miten sitä omassa toiminnassaan voi entistä paremmin huomioida. Joku saattaa tuumia, että tämä on itsestään selvä asia, mutta kun tutustuu paremmin yritysten arkeen voi kuitenkin huomata, että tuo ajattelumalli on vielä monella kehittymässä. Meillä on pitkät perinteet mielikuvitella työ ja asiakkaan tarve ennalta ja määrittää prosessit ja työnkuvat siltä pohjalta, kuin että rakentaisimme joustavia organisaatiota, missä asiakastarve on helpompi huomioida ja toteuttaa. Vastauksissa myös tunnistettiin tarve sille, että asiakas tulisi entistä rohkeammin kutsua mukaan kehitystyöhön uusiutumisen varmistamiseksi.

Uudet ilmiöt kaipaavat konkretiaa

Erilaisten osaamisten yhdistäminen uudenlaisiksi ratkaisuiksi ja palveluiksi nousi kärkeen myös kompetenssitarpeena. Käytännön esimerkkinä tästä on keskustelu "tekoäly-Terosta". Eräässä yrityksessä keskijohdon edustaja iloitsi tekoälyosaajan saapumisesta organisaatioon. Uuden tiimin jäsenen nimikin sattui rimmaamaan organisaation kehittyvän kyvykkyyden kanssa. Pohdimme ryhmän johtajien kanssa sitä, että Teron osaaminen ei yksin riitä koko organisaation AI kyvykkyyden vahvistamiseksi. Organisaation osaamisen ja identiteetin tulee kehittyä niin, että tekoäly integroituu osaksi perinteisempää insinööritiedettä ja päinvastoin.

Digitaalinen kyvykkyys ja datan hyödyntäminen nousivat keskeisiksi kyvykkyystarpeiksi vastaajien keskuudessa. Yllätyin hieman siitä, että vastaajien oli vaikea kuvata tarkemmin tuon kyvykkyyden kehitys- ja osaamistarvetta. Valmiita vastauksia ei kaikkeen digitaaliseen kehitykseen ole, mutta jatkuva uteliaisuus ja keskustelu datan ja ylipäätään digitalisaation tuomista mahdollisuuksista veisi jo pitkälle. Datalla johtaminen uhkaa jäädä keisarin uusiksi vaatteiksi, jos yrityksissä ei kunnolla selkeytetä datan tarvetta ja hyödynnettävyyttä.

Samoin vihreän siirtymän johtaminen nostettiin tärkeäksi kyvykkyydeksi, mutta sanoitus sen konkretisoimiseksi ja osaamistarpeiksi oli haastavaa. Suuret yritykset ottavat merkittäviä askelia vihreässä siirtymässä. Käytännössä se voi esimerkiksi tarkoittaa ymmärryksen lisäämistä siitä, mitä ESG tarkoittaa raportoinnin osalta. Edessä on vielä todella innostava matka ymmärtää kaikki vihreän siirtymän edellytykset ja mahdollisuudet läpi koko arvoketjun ja selkeyttää kiertotalouden tuomat kaupalliset mahdollisuudet.

Yhdessä oppimisen ja kehittymisen kulttuuri luo kilpailuetua

Näiden edellä mainittujen kyvykkyystarpeitten takia on helppo ajatella, että myös johtamisessa ja organisoitumisessa nousee esiin erilaisia uusiutumisen tarpeita. Joustavuus ja growth mindset työssä nostettiin esiin tärkeänä uusiutumisen mahdollistajana. Vastaajat myös tiivistivät tätä tarvetta niin, että tarvitsemme älykkäitä organisaatiota, joissa osataan hyödyntää osaamista ja näkemyksiä viisaasti ja joustavasti asiakasarvoa silmällä pitäen. Kilpailuetu syntyy usein yhdessä kumppaneiden kanssa, ja siksi erilaisten sisäisten ja ulkoisten verkostojen ja ekosysteemien johtaminen ja niissä toimiminen nousi tärkeäsi kyvykkyystekijäksi. Näitä kokoonpanoja ei johdeta funktioissa siiloja rakentamalla vaan osallistavalla kulttuurilla, jossa jokaisen potentiaali ja erityinen osaaminen on huomioitu ja hyödynnetty järkevällä tavalla. Se on myös tärkeä sitoutumisen ja työn mielekkyyden lisääjä. Parhaille osaajille on tärkeää, että oma osaaminen on mielekkäässä käytössä ja että sillä on mahdollisuus kehittyä jatkuvasti.

"Kun kulttuuri ja sitoutuminen yhdessä asiakaslähtöisyyden kanssa ovat strategisia fokusalueita, organisaatio menestyy, ja myös kestävyysajattelussa onnistutaan."

Näin tiivisti eräs vastaaja, jonka kommentti on vapaasti suomennettu tähän. Näkemykseen tiivistyy paljon yritysten uudistumisen hengestä ja tahdosta. Samalla kyselystä nousi esille, että näissä teemoissa on paljon opittavaa ja kehitettävää. Tärkeimmät oppimisen teemat vastaajien mukaan yrityksissä ovat:

• Uudenlainen asennoituminen uuden oppimiseen
• Asiakaslähtöisyys ja palveluasenne
• Liiketoimintamallien muutosten ymmärtäminen
• Joustavuus muutostilanteissa
• Datan käytön oppiminen 

”Meidän pitää oppia olemaan rohkeita ja uskaltaa toimia täysin kilpailijoista poiketen”, totesi eräs vastaajista. Jotta uskallamme olla rohkeita, on ympäristön oltava turvallinen. Kuten tiedämme, johtamisella voi vaikuttaa siihen paljon. Kyselyn perusteella suurin uudistumisen tarve johtamisessa on keskijohdolla. Strateginen uudistuminen edellyttää johtamisen kehittymistä entistä inhimillisempään suuntaan. Hyvät vuorovaikutuksen, kuuntelun ja valmentamisen taidot ovat tärkeitä ja niiden merkitys nousee entisestään. Kun organisaatiossa on riittävästi dialogia ja kykyä kuunnella, päästään myös lähemmäs sitä kokemusta, että koko organisaatio uskoo strategian vastaavan toimintaympäristön muutoksiin, eikä kuilua ylimmän johdon ja muiden välillä ole. Silloin toteutuu myös ajatus strategiasta jatkuvana oppimisena.

EK:n kanssa tekemämme Strategic Renewal 2023 -kysely selvitti mitä kyvykkyyksiä ja osaamista organisaatiot tarvitsevat, ja kuinka niitä johdetaan ja kehitetään aktiivisesti jotta organisaatio menestyy tulevaisuudessa. Lue kyselyraportti ja saat oivalluksia ja strategioita, jotka auttavat organisaatiotasi menestymään tulevaisuudessa.