Paradigman muutos, joka on uudelleen luomassa johtajuutta ja liiketoimintaa

Vaikka hallitukset ja globaalit johtajat kamppailevat sopiakseen hiilidioksidipäästöjen vähennystasoista, yritykset ottavat johtoaseman vihreän siirtymän edistämisessä ja asettavat hiilineutraalius- ja muita kestävyystavoitteita. Myös uusilla ESG-säännöksillä on laaja vaikutus kestävyyteen. Vihreä siirtymä yhdessä kiertotaloutta koskevien aatteiden, sosiaalisen vastuun, tekoälyn ja kehittyneen data-analytiikan saatavuuden sekä kuluttajien ja työntekijöiden mieltymysten kanssa ovat joitakin niistä ajureista, jotka muuttavat perinteistä liiketoiminnan ja talouden johtamista.

Paradigman muutoksen tärkeimmät suuntaukset

Liiketoiminnassa tapahtuvaa paradigman muutosta, jossa yhdistyvät vihreä siirtymä, kestävä kehitys ja tekoälyn synty, voitaisiin kuvata seuraavilla muutoksilla:

1. Lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen: arvonluonnin uudelleenajattelu
   Siirtyminen lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen edellyttää arvonluonnin uudelleenajattelua resurssitehokkuuden, jätteen vähentämisen ja suljetun tuotekierron avulla, joihin sisältyy kestäviä käytäntöjä ja innovatiivisia malleja. Tämä edellyttää tuotteiden uudelleensuunnittelua, kestäviä tuotantokäytäntöjä ja innovatiivisia liiketoimintamalleja, joissa pitkäikäisyys, korjattavuus ja kierrätys ovat etusijalla.
2. Kestävä kehitys keskeisenä liiketoimintastrategiana
   Paradigman muutoksessa korostetaan kestävän kehityksen sisällyttämistä keskeisiin liiketoimintastrategioihin ja tunnustetaan sen merkitys pitkän aikavälin menestyksen ja kestävyyden kannalta. Kestävän kehityksen johtajat miettivät uudelleen arvolupauksia, toimitusketjuja ja sidosryhmäsuhteita ja sisällyttävät ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset päätöksentekoprosesseihinsa.
3. Sidosryhmälähtöinen johtaminen: osakkeenomistajien ensisijaisuutta pidemmälle
   Sidosryhmälähtöinen johtaminen haastaa osakkeenomistajien ensisijaisuuden ja asettaa etusijalle avoimuuden, vastuullisuuden ja eettiset käytännöt. Johtajien on tasapainotettava työntekijöiden, asiakkaiden, yhteisöjen ja ympäristön etuja, edistettävä kestävää yhteistyötä ja tasapainotettava sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.
4. Systeemiajattelu ja yhteistoiminnalliset ratkaisut
   Johtajien on omaksuttava systeemiajattelu, jotta he ymmärtävät taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöjärjestelmien väliset riippuvuussuhteet, etsivät yhteistoiminnallisia ratkaisuja, sitouttavat erilaisia sidosryhmiä ja muodostavat kumppanuuksia kestävän muutoksen aikaansaamiseksi laajemmalla tasolla.
5. Innovaatiot ja teknologinen kehitys, jotka mahdollistavat kestävän kehityksen
   Kehitteillä olevat teknologiat, kuten tekoäly, esineiden internet ja lohkoketju, voivat mullistaa johtajuuden vihreässä siirtymässä, parantaa päätöksentekoa, optimoida resurssien käyttöä, helpottaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä, tunnistaa kestäviä mahdollisuuksia, hallinnoida tuotteiden elinkaarta ja seurata edistymistä kohti kestävän kehityksen tavoitteita. Johtajien on käytettävä tekoälyä eettisesti ja otettava huomioon yksityisyys, puolueellisuus ja algoritmien läpinäkyvyys, jotta he saavat kilpailuetua kestävässä liiketoiminnassa.

Ei vaihtoehtoa kestävyydelle

Pohjoismaisessa taloudessa on meneillään merkittäviä muutoksia, ja metsäteollisuuden kaltaiset teollisuudenalat keskittyvät kestävyyteen keskeisenä strategiana ja suljetun tuotekierron järjestelmiin, uusiutuvien luonnonvarojen käytön maksimointiin, kierrätettävien pakkausten uudelleenkeksimiseen ja muihin uusiin tuoteinnovaatioihin muovin korvaamiseksi. Saastuttavat teollisuudenalat, kuten metalli-, kaivos- ja energiateollisuus, ottavat käyttöön sähköajoneuvoja ja uusiutuvaa energiaa.

Sidosryhmälähtöinen johtaminen ja systeemiajattelu ovat myös saamassa jalansijaa, ja olemme jo jonkin aikaa nähneet suuntauksen tehdä yhteistyötä ekosysteemeissä. Ne jotka ymmärtävät hyödyntää uutta teknologiaa strategisesti, saavat luonnollisesti etulyöntiaseman. Monet teknologiset edistysaskeleet voivat tukea siirtymistä kohti kestävämpää liiketoimintaa. 

Maailmanlaajuisen ympäristötietoisuuden lisääntyessä monikansallisten yritysten on omaksuttava vihreitä siirtymiä ja kestävyyttä pysyäkseen kilpailukykyisinä. Nykyään kuluttajille ja työntekijöille on runsaasti vaihtoehtoja joista valita, ja yrityksille on tarjolla riittävästi onnistuneita esimerkkejä, joihin verrata ja joista oppia, joten tekosyitä ei ole enää olemassa. Planeetan pelastaminen ei ole enää aktivistien asia - siitä on tulossa valtavirta, ja yritykset, jotka eivät ole mukana, joutuvat taantumaan.

Mitä johtajien on tehtävä selviytyäkseen muutoksesta ja menestyäkseen?

Yritysjohtajien, johtajien ja hallituksen jäsenten on otettava huomioon monia ulottuvuuksia tässä paradigman muutoksessa. Se edellyttää myös maailman geopolitiikan ja makrotalouden ymmärtämistä.

"Kyse ei ole vain erilaisten suuntausten ymmärtämisestä ja niihin sopeutumisesta, vaan toimintatapojen perusteellisesta muuttamisesta, mukaan lukien liiketoiminnan logiikka, asiakasarvon luominen, eri sidosryhmien huomioon ottaminen ja mukaan ottaminen sekä ihmisten johtaminen ja innostaminen."

Kaikki tämä edellyttää, että johtajat ymmärtävät liiketoimintansa kytkeytyneisyyden ympäröivään ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä sen, miten he voivat edistää muutosta ja innovointia kohti kiertotaloutta yhdessä eri sidosryhmien kanssa laajemmissa ekosysteemeissä.

Visionäärinen johtajuus, yhteistyö-, viestintä-, vuoropuhelu- ja fasilitointitaidot, kyky hyödyntää tekoälyä ja uutta teknologiaa, ihmisten johtaminen ja innostaminen tarkoituksenmukaisesti vallan sijaan sekä kyky ottaa huomioon omien päätösten laajemmat vaikutukset ovat osaamista, jota johtajien olisi alettava kehittää selviytyäkseen tästä muutoksesta ja edistääkseen myönteisiä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia samalla kun he varmistavat pitkän aikavälin menestyksen.

Ennen kaikkea siirtymä vaatii rohkeutta - rohkeita johtajia, jotka ovat valmiita johtamaan epävarmuudessa ja nousemaan uudelleen ylös vaikeuksien jälkeen. Johtajia, joilla on paksu nahka ja syvä empatia.