Onko työnhaku ikäsyrjintää, haasteita, epätodennäköistä uudelleentyöllistymistä ja vain muutamia onnistumistarinoita silloin, kun ammatillista kokemusta on ehtinyt kertyä jo useammalta vuosikymmeneltä ja biologinen ikä on jossakin 50 ja 60 välillä?
Tällaista tilannekuvaa tukevat monet järjestöjen, säätiöiden, liittojen ja valtiovallan tutkimukset sekä eri työllistymiskeskustelut. Kokemuksiemme perusteella voimme kuitenkin todeta, että työnhaussa koetaan kyllä myös useita onnistumisia ja toiveiden täyttymisiä.
Työmarkkinoiden viestimän tilannekuvan lisäksi tarvitsemme myös vankan kokemuksen tietoa siitä, millaista tukea 55+ -työnhakijat työnhakuunsa todella tarvitsevat.
Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu
Yli 55-vuotiaiden työllistymishaasteet ovat olleet jo pitkään esillä, ja olemme myös itse tutkineet aihetta: toteutimme vuosina 1996, 1998, 2000 ja 2004 yhdessä Hankenin ja HENRY ry:n kanssa tutkimussarjan Iän merkityksestä suomalaisissa rekrytoinneissa. Tutkimussarjan tulokset eivät anna kovin ruusuista kuvaa taannoisestakaan tilanteesta: vuosina 1996–2004 noin 80 % työnhakijavastaajista sekä 45 % rekrytoijavastaajista oli samaa mieltä väitteestä ”yli 40-vuotiaan on huomattavasti vaikeampaa tulla rekrytoiduksi”.
Tutkimukseen vastasi 425 työnhakija ja 490 rekrytoijaa. Työnhakijat kokivat tuolloin, että keskimäärin noin 45 ikävuodesta lähtien ikä alkaa vaikeuttaa työnsaantia. Rekrytoijien vastausten perusteella ikä alkaa vaikeuttaa työnhakua ja työllistymistä 50 ikävuoden tienoilla. Iän on siis koettu vaikeuttavan työnhakua aiemminkin. Tutkimussarjamme mukaan sekä rekrytoijat että työnhakijat uskoivat ihmisen olevan parhaimmillaan työelämässään 40–49-vuoden ikäisenä.
Vaikka mainitut tulokset ja luvut ovat yli 20 vuoden takaa, EI suurta muutosta parempaan ole tapahtunut. Ilmiö ja kokemukset työnhaun haasteellisuudesta eivät siis ole kadonneet, joten on paikallaan tuoda esiin vaikuttavia työllistymisen tuen muotoja 55+ -työnhakijoille.
Millaista tukea 55+ -työnhakijat tarvitsevat työllistymisensä tueksi?
Lähes kolmen vuosikymmenen uravalmennuskokemuksemme perusteella voimme todeta, että etenkin henkilökohtainen, yksilön tarpeet ja toiveet huomioon ottava uravalmennus on yksi merkittävimmistä keinoista tukea uutta työtä etsivää. Näkemystämme tukee myös vuonna 2020 tehty selvitys, jonka mukaan merkittävimmäksi uudelleentyöllistymisen tueksi koettiin uravalmennukseen liittyvät eri elementit, mm. yksilöllinen tuki ammatillisen itsetunnon vahvistamisessa, tuki omien vahvuuksien tunnistamisessa ja markkinoinnissa sekä modernien työnhakumenetelmien oppiminen. Kyselyyn vastanneista 83 % valitsi merkittävimmäksi tueksi juuri uravalmennuksen.
Henkilökohtainen uravalmennus lisää ammatillista itsevarmuutta vahvistamalla itsetuntemusta. Uravalmennus auttaa myös tuomaan oman osaamisen ja persoonan vahvuudet esille sopivalla tavalla ja oikeita reittejä pitkin.
”One size does not fit all” eli sama valmennussapluuna ei toimi sekä työuransa alussa olevan vastavalmistuneen että uusia johtotason tehtäviä etsivän ammattijohtajan kohdalla. Tämän vuoksi valmennuksen yksilöllisyys ja räätälöinti on tärkeää.
Työnhaussa yleisesti ja erityisesti 55+ -työnhakijoiden kohdalla oleellista on miettiä:
- Mitä kaikkea osaamista mittariin on kokemuksen myötä kertynyt – työstä ja sen ulkopuolisista toimista ja tehtävistä?
- Mitä tästä osaamisesta voi hyödyntää sellaisenaan tai sovellettuna uudessa työssä tai uudella alalla?
- Mikä on työnhakijan ammatillinen profiili ja mikä siitä on sellaista, joille on kysyntää nyt ja myös tulevaisuudessa?
Lisäksi työnhaussa korostuu etenkin seuraavien asioiden tärkeys:
- Oma asenne! Oletko menossa työelämään jäähdyttelemään vai viemään eteenpäin jotakin itsellesi merkityksellistä asiaa?
- Oma asenne! Uskotko itse, että sinulla on annettavaa ja uutta opittavaa työelämässä?
- Oma asenne! Uskotko itse, että työnantaja kokisi ikäsi esteeksi? Jos uskot, muodostuu tämä varmuudella esteeksi.
- Oma asenne! Suhtaudu työnhakuun verkostoitumisena sekä vuorovaikutustilanteina, joissa yhdessä työnantajan kanssa tutkitaan voisiko teillä olla toisillenne annettavaa. Tämä asenne auttaa erityisesti oman energian ja positiivisen asenteen ylläpitämisessä mahdollisesti pitkäänkin jatkuvassa työnhaussa.
- Oma asenne! Miten koet oman osaamisesi ja ammattitaitosi markkinoinnin? Onko se mielestäsi itsesi kehumista vai ennemmin rekrytoijan auttamista saamaan oikea ja aito kuva osaamisestasi ja siitä mitä lisäarvoa voisit organisaatioon tuoda?
- Oman osaamisen ja kokemuksen selkeä viestintä laitettuna organisaation kontekstiin. Mitä lisäarvoa voisit erityisesti juuri heille tuoda?
- Oma asenne! Työnhaku edellyttää paljon omaa aktiivisuutta, systemaattista ja pitkäjänteistä toimintaa sekä omaa positiivista ja luottavaista asennetta.
Edellä mainittujen näkökulmien tarkastelu tuottaa työnhakuun fokusta, joka auttaa uutta työtä hakevaa valitsemaan miten, kenelle ja mihin kanaviin työnhaku kannattaa kohdistaa.
Kaikenikäisten osaaminen käyttöön
Iällinen diversiteetti sekä erilaiset näkökulmat ja kokemukset voivat parhaimmillaan synnyttää uusia innovaatioita ja toimintatapoja. Yli 55-vuotiailla on työ- ja elämänkokemuksen tuomaa osaamista, joka on arvokasta organisaatioiden, tuotteiden, palvelujen ja työnteon kehittämisen kannalta. Tarvitaan siis asennemuutos, jossa kaikenikäisten – 55 ikävuoden jo saavuttaneiden, osaamistaan juuri opintojen parissa kartuttaneiden nuorten ja kaikkien siltä väliltä olevien – taitoja ja osaamisia saataisiin hyödynnettyä ja kehitettyä laajemmin. Iän sijaan tulisikin katsoa esimerkiksi osaamista, oppimishalukkuutta, motivaatiota ja innovointikykyä – sekä asennetta.
Meillä on lähes kolmenkymmenen vuoden kokemus uravalmennuksista sekä uudelleentyöllistymisen tukemisesta ja myös yli 55-vuotiaiden valmentamisesta kohti uutta ratkaisua työelämässä tai elämässä yleensä. Eri ikäisiä ja eri tehtävissä olleita työnhakijoita olemme valmentaneet kymmeniä tuhansia. Näkemyksemme työllistymisen tuesta kumpuavat siis vankasta valmennuskokemuksestamme.
Lue lisää uravalmennuksesta