Työelämän muutoksista ei kukaan selviä yksin, joten johtamisen on entistä enemmän keskityttävä yhteistyöhön. Hanken & SSE, EY ja hallitusohjelmaan kuuluva TYÖ2030-ohjelma käynnistävät toukokuussa laajan vuoropuhelun, jonka tavoitteena on tunnistaa johtamisen uusia osaamistarpeita ja kehittää johtamista konkreettisilla teoilla. Tarkoituksena on luoda 100 000 uutta johtajaa nykytyöelämän johtamisen tarpeisiin.
Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja uutta osaamista. Hallitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa sekä työn tuottavuuden parantamista. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää uusia innovaatioita, jotka voidaan ottaa käyttöön työpaikoilla ja levittää markkinoille. Siihen tarvitaan entistä enemmän yhteistyökykyä, verkostoissa toimimista, uudistumiskykyä ja ketteryyttä.
Pohjois-Euroopan johtavaksi liikkeenjohdon kehittämisen asiantuntijaorganisaatioksi osana Tukholman kauppakorkeakoulua nimitetty Hanken & SSE Executive Education yhdistää voimansa konsulttiyhtiö EY:n sekä hallitusohjelmaan kuuluvan TYÖ2030-ohjelman kanssa. Nämä työelämän ja johtamisen asiantuntijat käynnistävät Johtajuuden Tulevaisuusvuoropuhelun.
Tulevaisuusvuoropuhelu on erityisesti työn murrokseen liittyvien teemojen yhteiseen käsittelyyn ja ymmärryksen lisäämiseen kehitetty malli. Tavoitteena on vuoropuhelun kautta löytää konkreettisia tapoja kehittää johtamista, jotta työelämän monimutkaistuviin haasteisiin kyetään vastaamaan.
”Yhdistämällä tutkittua tietoa, käytännön esimerkkejä ja moniäänistä vuoropuhelua pääsemme konkreettisesti eteenpäin. Hyvinvointia ja tuottavuutta lisäävässä johtamisessa on iso potentiaali”, uskoo TYÖ2030-ohjelman johtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitokselta.
Työelämän haasteet ovat niin suuria, että kukaan ei pärjää niiden kanssa yksin
Juuri nyt suuria muutosvoimia ovat muun muassa digitaalinen kehitys, tekoäly, vihreä siirtymä, kilpailu osaajista ja globaalit markkinat. Työelämän nopea muutosvauhti haastaa, mutta tarjoaa myös paljon uusia mahdollisuuksia. Johtajuuden Tulevaisuusvuoropuhelu uudistaa johtamista näihin tarpeisiin vastaavaksi yhteistyön ja ihmislähtöisyyden avulla, jotta pysymme muutoksen kyydissä. Muutos edellyttää harppausta vuorovaikutusyhteiskuntaan, jossa johtajuus vahvistaa laajaa yhteistyötä, verkostojen hyödyntämistä ja monimuotoisuuden arvostamista.
”Johtamiseen tarvitaan muutosta. Tällä hetkellä puhutaan siitä, miten muutosta johdetaan, mutta konkretia jää varjoon: millä tavalla johtamisen pitäisi muuttua?” haastaa Hanken SSE:n toimitusjohtaja Marc Hinnenberg. Hän haluaa hyödyntää Hanken & SSE:n lähes 20 vuoden kokemusta suomalaisen johtamisen kehittämisestä ja uudistaa työelämää Suomessa löytämällä siihen konkreettisia keinoja.
Muuttuvassa työelämässä tarvitaan joustavaa ja ihmislähtöistä johtamista. Muutoksen johtaminen epävarmuuden vallitessa vaatii kykyä luoda visioita, jotka motivoivat monimuotoisia tiimejä.
“Johtajuuden Tulevaisuusvuoropuhelussa tavoitteenamme on luoda kasvun tueksi muutosjohtajien uusi sukupolvi", sanoo EY Suomen henkilöstöjohtamisen konsultointipalveluiden johtaja Eva Tuominen.
Kiilto Oy:ssä kasvustrategiaa vauhditetaan yhtenäisellä johtamiskulttuurilla ja yhteistyöllä
Kiillossa johtamisen muutokseen tartuttiin yhteistyössä Hanken & SSE:n kanssa. Yhteisenä havaintona oli, että johtamiseen oli kehitettävä valmentavampi lähetysmistapa, joka lähtee itsetuntemuksesta, kyvystä itsenäiseen johtamiseen ja suorituskyvyn tukemisesta. Kehitysohjelma tarjosi osallistujille myös mahdollisuuden verkostoitua ja rakentaa uusia yhteyksiä kollegoihin eri yksiköistä, toiminnoista ja maista. Tärkeässä roolissa oli oman työn tarkastelu uusista näkökulmista. Joillekin se oli jopa omaa ajattelutapaa muuttava kokemus, koska he ymmärsivät yrityksen liiketoimintaa monipuolisemmin ja saivat tärkeitä työkaluja itsensä johtamiseen, yhteistyöhön ja verkostoissa toimimiseen.
Ohjelman yhteistyötä ja valmentavaa otetta korostavia kokemuksia tukevat myös TYÖ2030-ohjelman tutkimustulokset. Perinteinen kuva johtajuudesta nojaa vielä vahvasti sankarimyytteihin sekä karismaattisiin ja valovoimaisiin suunnannäyttäjäpersooniin. Nuoret ja johtajuus -tutkimuksesta (2022) selviää, että erityisesti nuoret naiset eivät halua edetä urallaan johtotehtäviin, sillä niiden aiheuttamat paineet ja yksinäisyys sekä vaatimukset pelottomasta ja ekstrovertista persoonallisuudesta pelottavat. Samaan aikaan nuorten odotukset johtajuudelle ovat kuitenkin aivan toisenlaisia. Johtamiselta toivotaan läsnäoloa, kuuntelemista ja yhteisestä ilmapiiristä huolehtimista. Johtaja on ihmisiä varten, eikä toisinpäin.
Suomalaisia työpaikkoja koskeva MEADOW-tutkimus (2022) osoittaa, että uuden luominen onnistuu paremmin, kun kaikki saadaan mukaan kehittämiseen ja toimintaa rakennetaan vahvasti yhteistyössä ja erilaisissa verkostoissa. Myös Ruotsissa työelämän vahvimmat muutostrendit haastavat perinteistä johtajuuskäsitystä. Hanken & SSE:n Ruotsin toimisto kertookin, että Ruotsissa digitalisaatio ja erityisesti datastrategiat, ympäristövastuu, sosiaalinen vastuullisuus, yhteistyö ja turvallisuus korostuvat tässä hetkessä.
Johtajuuden Tulevaisuusvuoropuhelu käynnistyy toukokuussa
Keskustelu aloitetaan yhteisellä johtajuuden aamukahveilla 16.5.2024 Hankenin juhlasalissa. Kolmen vuoropuhelun sarjaan on kutsuttu laaja joukko organisaatioita, yrityksiä ja päättäjiä. Yhdessä etsitään konkretiaa siihen, miten voimme kehittää johtajuutta rakentamaan ja tukemaan erilaisten ihmisen välistä yhteistyötä. Vuoropuhelun tavoitteena on myös tunnistaa monimuotoisemman johtamisen uusia osaamistarpeita sekä sitä, missä ja miten näitä taitoja voi oppia. Vuoropuhelusta syntyvät uudet ratkaisut ovat työpaikkojen hyödynnettävissä syksyn aikana.
Tulevaisuusvuoropuheluihin rekrytoidaan organisaatioita ja henkilöitä, jotka haluavat kehittää ja uudistaa suomalaista johtamista. Vuoropuhelutapahtumien ja tutkimusten pohjalta luodaan verkkoympäristö, joka mahdollistaa oman johtajuuden kehittämisen myös tulevaisuudessa.