"Coaching on ollut oppimisprosessi. Lähdin mukaan avoimin mielin. Toivoin, että saisin mahdollisuuden keskustella ja että joku osaisi auttaa sisäistä kasvuani johtajana oikeiden kysymysten avulla. Olen hyödyntänyt oppimaani, kun käydään johtoryhmässä asioita läpi tai kohdatessani ihmisiä käytävällä tai heidän pelikentällään"
Kysyimme Jan Tolletilta 10 kysymystä ylimmän johdon coachingista:
1. Kuka olet ja mitä sinulle tänään kuuluu?
Olen Jan Tollet ja olen toiminut kuntapuolen asiantuntijaorganisaatio ISLAB konsernin toimitusjohtajana 2020 tammikuun alusta lähtien. Työskentelin kymmenen vuotta kvartaalitaloudessa hektisessä Kaakkois-Aasiassa, nyt ajattelin, että kuntapuolen terveydenhuollossa olen nyt hyvinkin ajankohtaisten ja merkityksellisten asioiden keskiössä Covid-pandemian osalta Itä-Suomessa. Nyt olen etätöissä pk-seudulla ja aurinko paistaa.
2. Mikä sai sinut lähtemään executive coaching-prosessiin?
Elinikäinen oppiminen on aina ollut ohjenuorani. Ajattelin, että johdon coaching antaisi palloseinää ja työkaluja johtajataipaleelle. Toimitusjohtajan rooli on aika yksinäinen.
3. Minkälaisia odotuksia sinulla prosessista oli?
Lähdin mukaan avoimin mielin. Toivoin, että saisin mahdollisuuden keskustella ja että joku osaisi auttaa sisäistä kasvuani johtajana oikeiden kysymysten avulla.
4. Kuinka hyvin odotuksesi täyttyivät?
Odotukseni täyttyivät, kun coaching sessioissa lähdettiin katsomaan, mitkä ovat polttavia kysymyksiä ja prioriteetteja ISLABin toimitusjohtajana. Usein kun eletään hektisessä vaiheessa. Puhuimme ajankohtaisasioista, organisaatiokulttuurista ja ihmisten johtamisesta.
Olin tullut uudelle toimialalle asiantuntijaorganisaatioon, aiempi taustani oli tuotanto- ja palveluorganisaatioissa. Meillä ISLABissa on äärimmäisen koulutettu ja prosessiorientoitunut henkilöstö, mennään "pipetin tarkkuudella". Mietin, millaista johtajuus on tällaisessa organisaatiossa?
Pohdin myös, miten johtajana sisäänajovaiheessa saisi parhaan vaikuttavuuden? Olin aina pitänyt itseäni muutosjohtajana. Insinöörinä muutos tarkoitti usein kovaa kasvua tai saneerausta, liiketoiminnan suunnanmuutosta ja hienosäätöä. Aina on ollut katalyyttinen tarve tehdä muutoksia, mutta nyt puhuttiin uudistumisesta ja uudistamisesta. Tutuille termeille löytyi uudenlaista sisältöä. Huomasin, että johtajanakin voin uudistua.
5. Mikä oli merkityksellisintä sinulle / organisaatiollesi?
Itselle merkityksellistä on ollut mahdollisuus reflektoida sitä, miten on itseään mieltänyt. Olen EMBA:n suorittanut kaupallisen tausta omaava diplomi-insinööri. Kovien arvojen rinnalle ovat nousseet pehmeät arvot ja olen oppinut vaikuttavuutta. Silmäni ovat avautuneet pohtiessani, miten lähestyn ihmisiä ja organisaatiota - en enää tee työtäni pelkästään numeroiden valossa.
Organisaatio hyötyy siitä, että tietynlaista sensitiivisyyttä on enemmän. Olen löytänyt ihmisten kohtaamiseen enemmän henkilökohtaista ulottuvuutta. Olen alkanut kysyä, mitä kuuluu ja miten voit, miten voin auttaa sinua? Aluksi jotkut ovat hätkähtäneet kysymyksiäni, mutta kun kerran kysytään, niin sitten voidaan avautua. En ole aiemmin heittänyt tällaisia kysymyksiä.
6. Mikä oli yllättävintä?
Suomalainen miesinsinööri ei ole tottunut avautumaan asioistaan. Olen toki puhunut, mutta vähän varauksellinen olen silti ollut. Coaching lämmittää. Oli aina tosi hyvä fiilis, kun olin puhunut coachini kanssa, ammensin tapaamisista energiaa itselleni. Vähän kuin olisi tehnyt hyvät kaupat, puhumisesta tuli euforinen fiilis. Sain organisaatiolleni työkaluja auttaakseni henkilöitä niin, etten välttämättä antanut ratkaisuja, vaan autoin asioiden ratkaisemisessa.
7. Vahvistuiko tai uudistuiko käsityksesi coachingista?
Vahvistui. Uskon coaching-metodologiaan ja coachin kykyyn sparrata, auttaa toista. En ollut koskaan pysähtynyt koskaan miettimään, mitä se voisi minulle tarkoittaa ja miten voisin omassa päivittäisessä elämässäni sitä hyödyntää. Perhe-elämäänkin neljälle nuorelle pojalleni voin tuoda tästä näkemystä.
Coaching on ollut oppimisprosessi. Olen hyödyntänyt oppimaani, kun käydään johtoryhmässä asioita läpi tai kohdatessani ihmisiä käytävällä tai heidän pelikentällään. Olen osannut kysellä ja olen saanut laajemman ymmärryksen heidän tilanteestaan. Olen myös osannut pehmentää keskusteluita epämukavissa tilanteissa.
Coachini on ollut helposti lähestyttävä ja osannut analyyttisesti lukea kokonaistilannetta ja haasteita. Hän pystyi näkemään ison kuvan helikopteriperspektiivistä ja tuomaan ajatuksia siitä, miten kannattaisi edetä.
8. Minkälainen on hyvä coachattava? Mitä coaching sinun mielestäsi siihen osallistuvalta edellyttää?
Ehkä hyvä coachattava olisi ennakkoluuloton ja avoin, tunnustaisi inhimillisyytensä, tietäisi, ettei ole kaikkitietävä. Terve nöyryys on tärkeää.
9. Johtajan työssä on paljon sellaisia piirteitä, joiden reflektointi executive business coachin kanssa voi tuoda selkeyttä. Minkälaisiin tilanteisiin suosittelisit executive business coachingia?
Toimintaympäristö on muuttunut, enää ei pystytä johtamaan katsomalla peruutuspeiliin kuten aikaisempina vuosina. Ei ole mitään yleistä totuutta, johon tukeutua. Mitä enemmän epävarmuustekijöitä on, sitä enemmän coaching-tyyppinen lähestymistapa auttaa. Vaikeissa tilanteissa lukkiudutaan ja vetäydytään kuoreen. Coaching saa ihmiset avautumaan, bisnesasioita on hel-pompi käsitellä sen jälkeen.
10. Miten sinun työhösi vaikuttaisi, jos sinulla olisi executive business coach käytössäsi aina halutessasi?
Jos voisit varata itsellesi coaching-session aina kun tarvitset ajattelun apua tai ajatusten tuuletusta? Hyödyntäisitkö tällaista mahdollisuutta esim. "tavallisen" coaching-prosessin jatkona?
Kyllä. Kun on coachingsuhteen rakentanut, on päässyt tietylle tasolle coachin kanssa ja se on arvokasta. Johtajuus on jatkuva uudistumisen prosessi ja johtajana on usein aika yksin. Monissa tilanteissa auttaisi reflektointi ja olisi hyvä saada toisen esittämän kysymyksen kautta näkemystä.
Lisätietoja Executive coachingista